Tarjoukset
Tarjouspyyntöpalvelu
Seuraa meitä Facebookissa
Kilpakädenvääntöä vuodesta 1967 KÄDENVÄÄNNÖN alkuperästä ei ole historiallista tietoa. Laji lienee kuitenkin tunnettu jo vuosisatoja kaikkialla maailmassa. Maailman kädenvääntöliitto WAF (World Armwrestling Federation) perustettiin 1967 ja ensimmäiset viralliset MM-kisat järjestettiin samana vuonna USA:ssa. WAF:iin kuuluu yli 120 jäsenmaata. Näkyvintä toimintaa on Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Venäjällä sekä muualla Euroopassa. USA:ssa kilpailevat myös ammattilaiset.
Suomen kädenvääntöliitto perustettiin 1990. Liiton puheenjohtajana toimii Jouko Haanpää. Kilpakädenvääntöä on harrastettu niin istuen kuin seisten lajiin tarkoitetuilla erikoispöydillä. Alkaen 1994 kisoissa on käytetty vain seisomapöytää, liikuntarajoitteisilla edelleen istumapöytä. Kisoissa käytetään ns. cup-kaavioita, jolloin vasta toisesta hävitystä väännöstä putoaa pois pelistä. Lajin EM- ja MM-kisat järjestetään vuosittain sekä oikealle että vasemmalle kädelle. Sarjat käsittää useampia painoluokkia. Titteleistä kilpailee juniorit (13-18 v.), liikuntarajoitteiset, pro-sarjalaiset ja yli 40-vuotiaat. Lajilla on omat koulutetut tuomarinsa, jotka valvovat kilpailusuorituksia.
Kädenväännön harjoittelussa tulee esiin lajikohtainen voiman hankinta, tekniikan sekä nopeuden kehittäminen. Kädenväännön voimaharjoittelussa korostuu mm. sormien, kyynärvarsien sekä selän vahvistaminen. Lisäksi lajille ominaista on myös kamppailu-urheilun ominaispiirteet, joten kyky lukea vastustajien vahvuudet ja heikkoudet ja niiden hyödyntäminen omassa suorituksessa.
Lopen Urheilijat Ry on perinteinen loppilainen yleisseura, joka on perustettu vuonna 1952 yhdistämään tuolloisia kyläseuroja; Jokiniemen Pyrintö, Vojakkalan Valpas, Hunsalan Toverit, Launosten Nouseva ja Topenon Tuima.
Seuralla on ollut historiansa aikana laaja lajikirjo yksilölajeista joukkuelajeihin. Seura on mm. voittanut naisten pesäpallon TUL:n Suomen mestaruudet vuosina 1955, -57, -60 ja -62. Yleisurheilun ja hiihdon parissa seura oli Hämeessä yksi parhaista 70- ja 80-luvuilla. Salibandytoiminta rantautui Kanta-Hämeeseen 1990-luvun puolenvälin paikkeilla ja Lopen Urheilijat olivat alueella ensimmäisten joukossa lajia tuomassa. Juniorit pyörivät Jokiniemen Urheilutalolla Pingviinit ja Bulldogit- ryhmien alla Jaana Fromin vetovastuulla ja vanhemmat LSB ja LSBD- joukkueissa Arto Salon hoivissa. Toiminta kuitenkin hiipui erinäköisistä syistä uudelle vuosituhannelle tultaessa ja kausi 2000-01 jäi miesten joukkueen viimeiseksi.
2013 kevättalvella aika oli kypsä uudelle tulemiselle. Lopen kunnanmestaruus-turnaus kutsui ja pika-aikataululla parissa viikossa raavittiin kasaan joukkue, joka muutamalla harjoituskerralla sijoittui lopulta turnauksessa neljänneksi kahdeksasta joukkueesta. Kipinä jäi elämään ja joukko kasvoi. Harjoitusvuorot Elmolan liikuntasalissa vakiinnutettiin ja Lopen Urheilijat liittyi jälleen Salibandyliittoon. Syksyllä 2013 Sisä-Suomen sarja miesten V-divisioonassa sitten kutsuikin.
Kausi 2013-14 Sujui aika myrskyisästi. Miehistö ei tahtonut vakiintua oikein missään vaiheessa kautta ja Salon Artsilla oli täysi työ raapia jotain miehistöstä irti. Alkusarjan pelit eivät ihan huonoja olleet, mutta lohko oli kova ja aluejatkosarjaan mentiin taistelemaan sarjapaikassa pysymisestä, se taistelu hävittiin tasapisteissä maalieron ratkaistessa. Muutama joukkue kuitenkin jätti sarjapaikkansa ja näin meille tarjoutui paikka pysyä 5.divisioonassa.
Kausi 2014-15 alkoi myös haastavasti lähes kahden kentällisen jätkistä lähtiessä Hämeenlinnaan pelaamaan perustamassaan Bullets-joukkueessa 6.divarissa. Uusia miehiä tuli lähialueelta täydentämään ja lohko jälleen kova divarissa. Viime kaudelta tuttu Tervakosken Pallojehut on saanut pakkansa kuntoon ja johtaa sarjataulukkoa. Miehitysongelmasta tälläkin kaudella kärsitty, mutta peliaikaa on ainakin kaikille saatu tarjottua Lähiliigan ja Hyvinkäällä pelattavan vehkacenter-sarjan myötä.
Sarjanousun saa jo unohtaa kauden puolivälissä, mutta kynsin hampain lähdetään jälleen taistelemaan tippumista vastaan aluejatkosarjan peleihin.
Orimattilan karate on jäsenmäärältään pieni, mutta aktiivinen seura. Seurassa harjoittelee noin 50 jäsentä, joista suuri osa on junioreita. Osoituksena hyvästä yhteishengestä ja jäsenten aktiivisesta osallistumisesta kertoo muun muassa se, että seura on järjestänyt jo lähes 20 kertaa Suomen suurimmat karatekilpailut.
Harjoittelemamme tyylisuunta on Shotokan. Seurassa käy vierailevia vetäjiä myös muista karateseuroista sekä harjoittelua piristetään välillä muiden budolajien merkeissä. Seura on täysin harrastajaseura, vaikka kilpailijoitakin seurasta löytyy.
Basket Savonlinna (lyhenne Basket SL tai BSL) perustettiin toukokuussa 1972 jatkamaan Savonlinnan Nmky:n koripallojaoston 10 vuotta kestänyttä toimintaa. Seuran ensimmäisen puheenjohtajan, silloisen Savonlinnan kaupungin liikuntasihteerin Jorma Lankisen ohjenuorana oli juniorityö. Ja ohjetta on noudatettu edelleen.
Toiminnan painopistealueena on junioritoiminta. Juniorien vanhempien ja seuran välistä kanssakäymistä on tehostettu. Tavoite junioritoiminnassa on, että jokaisessa ikäluokassa on laadukkaasti hoidettu ryhmä, jolla on kaksi valmentajaa ja joukkueenjohtaja. Junioritoiminnassa korostetaan monipuolisuutta ja junioreilla on mahdollisuus harrastaa muitakin lajeja. Pienempien junioreiden pelitoiminnassa ei aseteta kilpailullisia menestymistavoitteita. Kaikille halukkaille annetaan mahdollisuus pelaamiseen. Edustusjoukkueiden toimintaa kehitetään niin, että junioreille, joilla koripallossa on kilpailullisia tavoitteita, taataan laadukas valmennus. Lukioikäisillä on mahdollisuus ottaa koripallo opiskeluohjelmaansa Savonlinnan Lyseon kilpaurheilun koulutusohjelmassa.
Riihimäen Palloseura on perustettu vuonna 1928 ja yksi Suomen vanhimpia.
Riihimäen Palloseura pyrkii tarjoamaan mahdollisimman laadukkaat olosuhteet jalkapallon harrastamiseen. Seuran tavoitteena on kasvattaa junioripohjaa ja kehittää pelaajia systemaattisesti, jotta seuran edustusjoukkueen urheilullinen menestys lepäisi omien riihimäkeläisten pelaajien hartioilla. Tavoitteena on myös toimia laadukkaana kasvattajaseurana, joka tarjoaa mahdollisuudet jalkapallon harrastamiseen eri tasoilla kaikissa mahdollisissa ikäryhmissä pelaajan edellytysten ja omien halujen mukaisesti.
Junioritoiminta ja sen kehittäminen on kuitenkin Riihimäen Palloseuran tärkein tehtävä. Seura toivottaakin tyttö- ja poikajuniorit mukaan jalkapallon pariin osaavien ja innostavien valmentajien valmennukseen.
Erikoisseuran monipuolista toimintaa jo vuodesta 1967!
Seuran esittely
Tanssiurheiluseura Blue & White ry (B&W) on Suomen Tanssiurheiluliiton (STUL) jäsen, joka on perustettu vuonna 1981. Seurassa on noin 120 jäsentä, joista säännöllisesti kilpailevia pareja on 23. B&W:n tavoitteena on edistää tanssiurheilua mm. valmentamalla kilpatanssijoita ja järjestämällä tanssikilpailuja. B&W:ssä tanssitaitojaan voivat kartuttaa niin aloittelijat kuin mestaritkin. Seura järjestää vuosittain alkeiskursseja ja harjoittelun jälkeen taidot karttuvat niin että tanssijat voivat aloittaa kilpailemisen. Jos ei ole kiinnostunut kilpailemisesta, voi tanssia harrastaa kuntoliikuntana.
Seuran valmennus tapahtuu pääsääntöisesti ryhmissä. Tanssiparit on jaettu kokemuksen ja taitojen mukaan ryhmiin ja ryhmille järjestetään valmennusta ja harjoitteluaikoja. Valmentajina käytetään seuran omia amatöörivalmentajia sekä maan parhaita ammattilaisia.
Pitkäjänteisen juniorityönsä ansiosta B&W on toimintavuosiensa aikana noussut yhdeksi maamme menestyksekkäimmistä tanssiurheiluseuroista. Seuran tanssijat ovat saavuttaneet lukuisia Suomen mestaruuksia juniori- nuoriso- ja aikuisluokissa sekä finaalisijoituksia ulkomailla. Kansallisissa kilpailuissa tanssijamme ovat olleet laajalti edustettuina lapsiluokista senioriluokkiin asti.
Tanssiharrastuksen tuomia hyötyjä ovat mm: hyvä ryhti, liikekoordinaation paraneminen, musiikin ja rytmin ymmärtäminen, sosiaalinen yhteys (esim. pojat ja tytöt urheilevat yhdessä) ja hyvänolon tunne suoritusten ja harjoitusten jälkeen.
Tanssiurheiluseuran toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön. B&W:n toimintaa johtaa syksyisin pidettävän vuosikokouksen valitsema puheenjohtaja ja johtokunta. Tanssiurheilussa on mahdollisuus myös seuraohjaajaksi, eri tanssiryhmien ohjaajaksi, tuomaritoimintaan, kilpailunjohtajaksi, jne.
Savonlinnan Lentokerho ry on 1962 perustettu yleisilmailun harrastustoimintaan ja koulutukseen keskittynyt ilmailuyhdistys. Kerhomme toiminta tukeutuu Savonlinnan Lentoasemalle, 15 km Savonlinnasta Enonkoskelle päin. Kerhossamme on noin 70 jäsentä, joista lentämistä harrastaa vajaa puolet. Harrastuslajeihin ovat alusta lähtien kuuluneet purjelento- ja lennokkitoiminta. 1970- luvun puolivälistä lähtien kerhossa on harrastettu myös moottorilentoa. Nykyisellään jäsenistömme käytettävissä on kolme purjelentokonetta ja kaksi moottorilentokonetta. Koneita säilytetään kerhon omistamissa halleissa ja Savonlinnan lentoasema tarjoaa lentotoiminnalle hyvät puitteet. Ympärillä on paljon vapaata ilmatilaa ja lentoasemalle on vain vähäistä reittiliikennettä, joka ei juurikaan häiritse harrastustoimintaa. Kerhomme kouluttaa moottorilentäjiä ja purjelentäjiä, sekä toimii aktiviisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa etsintä- ja palolentotehtävissä. Lennokkiharrastuksella on tärkeä asema kerhon juniorityössä ja lennokkijaosto pyörittää aktiivisesti ohjattua rakennustoimintaa Uimahallin kerhotiloissa. Lennokkikerhon kasvatit ovat menestyneet kilpailuissa kansainvälisestikin ja kerhon keväällä järjestämät vapaastilentävien SM- osakilpailut ovat jo muodostuneet perinteeksi.
Raahen Verkkopalloseura (RVS) on vuonna 1929 perustettu tenniksen erikoisseura - eräs vanhimmista pohjoisen Suomen alueella. Ensimmäinen tenniskenttä rakennettiin kaupunkiimme jo 1920-luvun lopulla. Alkuaikoina tenniksellä oli Raahessa, kuten koko Suomessakin, golfpelin tapaan hieman elitistinen maine. Laajempaa harrastajajoukkoa tennis alkoi saavuttaa 1960- ja 1970-luvuilla. Kasvavaan innostukseen olivat varmaan osaksi syynä television välittämät tennisottelut.
Lahden karate on perustettu v. 1979. Perustajajäsenistä toiminnassa vielä mukana ovat senseit Hannu Helminen ja Tuomo Heinonen. Seuran jäsenmäärä on noin 200, josta yli puolet (130 kpl) on junioreita. Harjoittelemamme tyylisuunta on shotokan, joka on maailmalla suosituin tyylisuunta. Suomessakin shotokan tyylisuunnanseuroja löytyy usealta paikkakunnalta. Lahden karate kuuluu Suomen karateliittoon, jossa puolestaan karaten harrastajia on n. 12 000. Seuramme on myös ansainnut sinettiseuran arvon, joka myönnetään laadukkaasta ja aktiivisesta junioritoiminnasta. Seuran toiminnasta vastaa ja sitä johtaa johtokunta eli hallitus. Lahden karaten hallitukseen kuuluu 10 jäsentä. Seuran toiminta on puhtaasti harrastajapainotteista, mutta seurastamme löytyy myös kansainvälisesti menestyneitä kilpailijoita. Seuran karateopetuksesta vastaa valmennusvaliokunta. Opetus sekä valmennus ovat kansallista huipputasoa seurassamme. Karate kuuluu budolajeihin, mikä tarkoittaa, että kyseessä ei ole pelkkä urheilulaji. Henkisen puolen kehittämisellä on karatessa tärkeä merkitys. Lajia luonnehtii tiukka budoetiketti, mikä ilmenee hyvinä tapoina, harjoitusvastustajan kunnioittamisena ja vyöarvojen hierarkiana. Nämä ovat osa vanhaa perinnettä, josta pidämme edelleen tiukasti kiinni. Salilla vallitsee kova kuri, mutta silti karaten harrastaminen ei ole pelkästään tiukkailmeistä treenaamista. Hyvä henki ja toisten tasa-arvoinen kunnioittaminen kannustavat ja antavat kaikille mahdollisuuden kehittyä karatessa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Vyön värin tummuessa ja harjoitusvuosien karttuessa oppilaista tulee opettajia, ja näin taataan toiminnan jatkuvuus.
www.facebook.com/LahdenKarate
Vantaan Moottorikerho VMK ry on vuonna 1953 perustettu yhdistys, jonka ensimmäiset 25 vuotta toimi Tikkurilan Moottorikerhon nimellä. Jäsenistöä vuoden 2007 lopussa oli 1137 koostuen aikuis-, nuoriso-, ja minijäsenistä. Nuorten, alle 18-vuotiaiden osuus jäsenmäärästä oli noin kolmannes. VMK:ssa toimii seuraavat lajijaostot: enduro, motocross, supermoto, VMK Juniorit (alle 16-vuotiaat: 50cc, 65cc, 85cc), trial, ATV, mini MX, sekä stunt. Kerholla on vuokrasopimuksen kautta hallinnassaan Vantaan Vauhtikeskuksen harjoittelualue motocross-, supermoto- ja mini MX- ratoineen sekä enduro- ja trial-harjoittelualue Hanskalliolla. Vauhtikeskuksesta löytyy kerhotalo, sauna sekä ajanotto- ja kuuluttajatorni, jotka ovat jäsenistön sinne rakentamia ja kerhon omistuksessa. Alue on kerhon toiminnan keskus ja se palvelee koko eteläistä Suomea. Olemme myös Facebookissa!
