Lopen Urheilijat Ry on perinteinen loppilainen yleisseura, joka on perustettu vuonna 1952 yhdistämään tuolloisia kyläseuroja; Jokiniemen Pyrintö, Vojakkalan Valpas, Hunsalan Toverit, Launosten Nouseva ja Topenon Tuima.

Seuralla on ollut historiansa aikana laaja lajikirjo yksilölajeista joukkuelajeihin. Seura on mm. voittanut naisten pesäpallon TUL:n Suomen mestaruudet vuosina 1955, -57, -60 ja -62. Yleisurheilun ja hiihdon parissa seura oli Hämeessä yksi parhaista 70- ja 80-luvuilla. Salibandytoiminta rantautui Kanta-Hämeeseen 1990-luvun puolenvälin paikkeilla ja Lopen Urheilijat olivat alueella ensimmäisten joukossa lajia tuomassa. Juniorit pyörivät Jokiniemen Urheilutalolla Pingviinit ja Bulldogit- ryhmien alla Jaana Fromin vetovastuulla ja vanhemmat LSB ja LSBD- joukkueissa Arto Salon hoivissa. Toiminta kuitenkin hiipui erinäköisistä syistä uudelle vuosituhannelle tultaessa ja kausi 2000-01 jäi miesten joukkueen viimeiseksi.

2013 kevättalvella aika oli kypsä uudelle tulemiselle. Lopen kunnanmestaruus-turnaus kutsui ja pika-aikataululla parissa viikossa raavittiin kasaan joukkue, joka muutamalla harjoituskerralla sijoittui lopulta turnauksessa neljänneksi kahdeksasta joukkueesta. Kipinä jäi elämään ja joukko kasvoi. Harjoitusvuorot Elmolan liikuntasalissa vakiinnutettiin ja Lopen Urheilijat liittyi jälleen Salibandyliittoon. Syksyllä 2013 Sisä-Suomen sarja miesten V-divisioonassa sitten kutsuikin.

Kausi 2013-14 Sujui aika myrskyisästi. Miehistö ei tahtonut vakiintua oikein missään vaiheessa kautta ja Salon Artsilla oli täysi työ raapia jotain miehistöstä irti. Alkusarjan pelit eivät ihan huonoja olleet, mutta lohko oli kova ja aluejatkosarjaan mentiin taistelemaan sarjapaikassa pysymisestä, se taistelu hävittiin tasapisteissä maalieron ratkaistessa. Muutama joukkue kuitenkin jätti sarjapaikkansa ja näin meille tarjoutui paikka pysyä 5.divisioonassa.

Kausi 2014-15 alkoi myös haastavasti lähes kahden kentällisen jätkistä lähtiessä Hämeenlinnaan pelaamaan perustamassaan Bullets-joukkueessa 6.divarissa. Uusia miehiä tuli lähialueelta täydentämään ja lohko jälleen kova divarissa. Viime kaudelta tuttu Tervakosken Pallojehut on saanut pakkansa kuntoon ja johtaa sarjataulukkoa. Miehitysongelmasta tälläkin kaudella kärsitty, mutta peliaikaa on ainakin kaikille saatu tarjottua Lähiliigan ja Hyvinkäällä pelattavan vehkacenter-sarjan myötä.

Sarjanousun saa jo unohtaa kauden puolivälissä, mutta kynsin hampain lähdetään jälleen taistelemaan tippumista vastaan aluejatkosarjan peleihin.

Kyykän pelaaminen on hyvä ja halpa, sekä mielenkiintoinen liikuntamuoto. Sen harrastus on voimakkaasti levinnyt ja sitä saa harrastaa ken haluaa. Kuitenkin liiton virallisiin kilpailuihin saavat osallistua vain liiton jäsenseurojen pelaajat, joilla on voimassaoleva pelaajavakuutuslisenssi. Seurat itse päättävät, keitä jäsenikseen ottavat. Kyykkä on todella perinteikäs liikuntalaji. Sentähden olkoon käyttäytymisemme pelin arvon mukaista. Me ymmärrämme voittajien ilot, hävinneiden surut ja hutilyöjien harmit. Emme häiritse lyöntiinsä keskittyvää kilpailijaa. Kiitämme vastustajaa ja pelituomaria. Iloitsemme jälkipeluusta, mutta emme juhli alkoholin avulla.